Kevättalven toiveikas valo

Kun puusta tipahtelee hiljakseen höyhenenkevyitä hahtuvia ja aurinko leikkii niiden pinnalla ja tanssii alas asti niiden mukana.

Hauraat hiutaleet kieppuvat villisti ilmassa, kun vain henkäisetkin niitä kohti.

Jokainen kide kuin lehti talven puussa.

Ruususen unta

Koko puutarha uinuu. Hiljaisuus on käsinkosketeltavaa. Omat askeleet jäätyneellä lehtimatolla ovat ainoat, jotka hiljaisuuden rikkovat.

Jäljellä

Syksyn sävyt sulavat, lehdet lakastuvat, nuutuvat, antavat periksi talvelle. Tuuli puhaltaa jäljelle jääneet, jättää rungot paljaina ottamaan vastaan seuraavan vuodenajan. Kuura kangistaa hopeiseen muotoonsa, ennen kuin kaataa maahan. Näkemiin, värikäs syksy, annoit meille niin paljon!
Scroll to top