Näyttävää ja rohkeaa

Tämä lainapuutarhan istutus on täysin omaa käsialaani. Valloitin tälle tilaa nurmikolta ja vanhan pihakoivun kannon viereltä, ja perennapenkki rajaakin nyt mukavasti marjapuutarhan varsinaisesta etupihasta. Valikoin siihen näyttäviä tummempia punaisia sekä tummalehtisiä kasveja, joista en ehkä itse olisi omassa pihassa niin välittänyt, mutta joista lainapuutarhassa pidetään. Olen kuitenkin huomannut, että omakin maku on kummasti muuttunut näitä kaunokaisia hoidellessa, enkä pistäisi kirkkaampia värejä meilläkään niin pahaksi…

Istutuksen kuningatar on itseoikeutetusti tummanpunaisesta fuksiaan taittava ’Scarlet O’Hara’ -pioni. Olen esitellyt sen jo aiemmin tarkemmin, jos haluat lueskella siitä lisää.

Tummia lehtiä edustaa ensisijassa tämä näyttävä syyskimikki ’Brunette’. Sen lehdistö näyttää alkukesästä pronssiin vivahtavalta ja tummuu ikääntyessään tumman viininpunaiseksi. Odotan tämän näyttävää kukintaa todella. Tutustuin kasviin avoimissa puutarhoissa, joissa se kasvoi siirtolapuutarhamökin seinustalla melkein katon rajassa kukkien – ja oli aivan erilaisten pörriäisten peitossa. Tämä oli viime kesänä vielä niin pieni, että se ei ehtinyt kukkia, mutta tänä kesänä odotan tältä paljon.

’Ruby Cloud’ -isotähtiputki edustaa istutuksen kepeämpää osastoa. Väri on tähtiputkeksi todella intensiivinen, vaikkakin joukossa näyttää osittain olevan vaaleampiakin kukkia.

Tämä hyväntuoksuinen lupiinilajike ’Rote Flamme’ tuli vastaan pitkän etsinnän jälkeen. Vaikka nämä vahvemman väriset lajikkeet eivät ole leviäväisiä, olen silti pitänyt huolen, että se ei pääse siementämään, varmuuden vuoksi. Upea, huomattavasti villiintynyttä lupiinia kestävämpi kukinto ja näyttävä väri ovat edukseen.

Penkin edustalla kasvaa näiden lisäksi vielä valkoinen ukonhattu ’Album’, erittäin intensiivisen tummalehtinen ’Onyx’-harjaneilikka sekä punaväriminttu ’Cambridge Scarlet’.

Sadekauden iloja

Viilenneiden kelien suurin ilo on päästä nauttimaan kukinnasta pidempään kuin aurinkoiseen aikaan pääsisi. Tänä vuonna viilennyt sää sattui meillä osuvasti rehevien pionien toisen sivukukinnan aikaan, aivan mahtavaa!

Myös sadepisarat tarjoavat ihailtavaa terälehdillä kimmeltäen. Pionin herkkä väri ja pisaran suurentamat yksityiskohdat kiehtovat.

Liian kova sade saa pionit painumaan maahan tai tuettuinakin maata kohden. Niiden terälehdet putoilevat pisaroiden mukana maahan.

Pionit ovat kyllä antaneet parastaan tänä vuonna. Palaankin vielä niiden pariin myöhemmin, niitä ei vaan voi ohittaa näin nopeasti. Paras pionikesä ikinä!

Punahuulin

Miten kuvittelen tämän tulipunaisen ’Scarlet O’Hara’ -pionin ihmishahmon? Liehuvassa kesäleningissä, korot kopisten ja huulet punattuina hän keikistelee auringossa. Nostaa välillä aurinkolasit silmiltään ja lähettää kameralle lentosuukon.

Scarlett O’Hara oli päähahmo Tuulen viemää -kirjassa sekä sen pohjalta luodussa elokuvassa. Tämä kasvimaailman Scarlet on upeasti avautuva, yksinkertainen hybridipioni, joka kukkii meillä pioneista ensimmäisenä. Sen hurja puna haalistuu päivien kuluessa, ja maahan putoilevat terälehdet ovat jo haalistuneen fuksioita.

Tämä tulipunainen pioni kasvaa noin 60-80 senttiseksi ja kukkii kesäkuun puolella näin kolmosvyöhykkeellä. Paeonia officinalis x albiflora -risteytys on syntyjään 1950-luvun Yhdysvalloista ja se sopiikin juuri tuohon rock-hameiden aikakauteen.

Jotakin viettelevää tässä värityksessä on. Sen ovat huomanneet lisäkseni kaikki erikoiset pörisevät ja heteissä räpeltävät hyönteiset mehiläisistä kukkakärpäsiin ja ties mihin tunnistamattomiin menijöihin. Monipuolinen pioni siis sekä näyttävyytensä että luonnon monimuotoisuuden kannalta myös.

Siirry sivun alkuun