Kesäkukkavillitys!

En ole aiemmin ollut mitenkään erityisen kesäkukkarakas. Olen mieluummin laittanut pennoseni perennoihin ja toivonut hartaasti, että niistä monivuotisia iloja tulisi. Lainapuutarhan isot kukkalaatikot sekä esille kaivamani vanha, metrinen rautapata ovat kuitenkin muuttaneet käsitystäni aika lailla. Kauden aloitan orvokeilla toukokuussa. Siitä on tullut jo perinne. Kesäkuussa hallaöiden mentyä on varsinaisten kesän kukkien vuoro.

On oikeastaan aika hienoa valita joka vuosi vaikka aivan upouudet lajit, tai ainakin koko värimaailman voi suunnitella uusiksi. Siinä on jotakin vapauttavaa! Lisäksi voin aina yhdistää kausikukkien joukkoon perennoja, vaivihkaa. Varsinkin padassa on hyvä esikasvattaa perennat kesän ajan ja siirtää syksyllä maahan.

Pata hempeimmillään.

Joka kevät aloitan kesäkukkien pohdinnan. Olisiko tänä vuonna vuorossa teemaväri, vai kenties olotila? Tälle kesälle olen kaavaillut romanttisia pastelleja, sitä ominta väriskaalaani. Varsinaiset valintani teen vasta kaupassa, koska monesti juuri haluamaani ei ole löytynyt, mutta sen sijaan muuta mukavaa.

Räiskyvää ja riehakasta kuistin reunalla.

Minkälaisiin kesäkukkiin sinä olet kallellasi, hullaantunut tai menettänyt sydämesi? Miten päädyt valintoihisi ja ovatko ne pysyviä vuosi toisensa jälkeen?

Daaliafani valitsee totta kai daalioita. Tämän väritys oli omaan silmään erityisen suosiollinen.
Scroll to top