Mökkipihan suuri mullistus

Aluksi oli mustaviinimarjapuska, toinen, kolmas, kolmaskymmenes. Sitten tuli emäntä, lapio ja tarmonpuuska.

Mökkipiha ensimmäisenä kesänä.

Pihamaan tärkeimpiä muutoksia on ollut kaataa koivukujanteesta kaikki keskimmäiset puut. Ne tekivät pihasta sekä rutikuivan että turhan varjoisan.

Seuraavaksi lähdin miettimään olosuhteiden parantamista tuulen vuoksi. Päädyin monilajisen pensasaidanteen istuttamiseen tontin reunan ja pellon välille. Sen toivoisin tulevaisuudessa auttavan peltojen yli kantautuviin puhureihin. Aita on vielä hajanainen ja taimet pieniä, mutta hiljalleen syntymässä.

Etupihan idea alkoi muovautua hitaasti. Oleellisin oli saada puut istutettua ensin. Lopulta etupihalle on toistaiseksi valikoitunut vain suklaakirsikka sekä rungollinen syreeni, jos sen jollakin asteella voi puuksi laskea.

Muodollisesti päädyin rakentamaan pihan keskikohdan eli sisäänkäynniltä alkavan akselin kohdalle pyöreän perennamaan, johon pääosaan tulevat pionit sekä keskellä kasvava rungollinen syreeni. Tämän pioniympyrän ympärille tuli sorapolku, johon oli tarkoitus tehdä myös sivuhaarat niin, että ympyrästä pääsee kulkemaan kolmeen suuntaan. Polkujen varteen tulisi kehämäinen perennapenkki molemmin puolin.

Ympyrän taakse haaveilen penkistä. Tällä hetkellä haluaisin englantilaistyylisen kukkivan köynnöspenkin, se olisi aivan ihana sekä katseenvangitsijana että käytännössä lepopaikkana.

Pihan ja tien välillä on syntymässä ruusuaidanne. Siinä kasvaa tällä hetkellä morsion-, Papulan- ja tarjanruusut ensimmäistä kevättään. Toivoisin niiden eteen lauta-aitaa, jonka takaa ruusut ojentelisivat kukkiaan tielle päin… Romanttista ja tuoksuvaa, siis. Tie itsessään ei ole valtaisi läpikulkuväylä, vaikka pihamaan katkaiseekin. Tien toisessa päässä on vain yksi mökki.

Tästä kaikki lähti.

Esittelen pihaa tarkemmin aina sen parissa puuhatessani. Pelkästään etupihalla on useampia erilaisia alueita, joilla on eri tehtävä ja hyvin erilaiset kasvuolosuhteet kasveille. Ja kaikkialla valtavasti tehtävää! Palaamme siis pian.

Tuokio tuomesta

Mitä löytyikään tontin rajan tuntumasta pellon puolelta! Tuomi, täydessä kukassaan jo, ja niin tuoksuvana!

Miten yllättäen kesä tuleekaan. Se ei ota aikaansa, vaan harppaa lähemmäs joka päivä. Ohikulkumatkojen tutummat tuomet eivät vielä kuki, mutta tämä varta vasten esille haettu kertoo, että pian on sen aika.

Pihapiirin rajoilla keto ja kedolla tuomi
Siirry sivun alkuun