Sadekauden iloja

Viilenneiden kelien suurin ilo on päästä nauttimaan kukinnasta pidempään kuin aurinkoiseen aikaan pääsisi. Tänä vuonna viilennyt sää sattui meillä osuvasti rehevien pionien toisen sivukukinnan aikaan, aivan mahtavaa!

Myös sadepisarat tarjoavat ihailtavaa terälehdillä kimmeltäen. Pionin herkkä väri ja pisaran suurentamat yksityiskohdat kiehtovat.

Liian kova sade saa pionit painumaan maahan tai tuettuinakin maata kohden. Niiden terälehdet putoilevat pisaroiden mukana maahan.

Pionit ovat kyllä antaneet parastaan tänä vuonna. Palaankin vielä niiden pariin myöhemmin, niitä ei vaan voi ohittaa näin nopeasti. Paras pionikesä ikinä!

Vihdoinkin hempeää vaaleankeltaista!

On tätä odotettukin! Sekä kurjenmiekkojen kukintaa, mutta erityisesti tätä hennon vaaleankeltaista väriä juuri tässä ’Butter and Sugar’ -siperiankurjenmiekassa. Ihastuin väriin muutama vuosi sitten ja haaveilemani vaaleankeltaiset pionit ovat vielä vasta unelmointiasteella, mutta tämäpä yllätti ja pisti kukkien.

En ole aina oikein oivaltanut kurjenmiekkojen kauneutta. Niiden lähempi tarkastelu on tuonut esille piirteitä, joita en voi vastustaa. Paperinohuet terälehdet ja raikkaan kirkkaan värit soveltuvat minun visuaaliselle silmälleni, vaikka kukkien muoto onkin edelleen lähinnä omituinen. Pidätkö sinä kurjenmiekoista?

Minulla on aivan muutama hyvin erinäköinen kurjenmiekka, mutta ne eivät istutusvuoden jälkeen ole enää kukkineet. Tutustuin kurjenmiekkoihin lisää ja opin, että ne eivät pidä siitä, että ne istutetaan liian syvään. Siihen olin varmasti syyllistynyt.

Siirsinkin kaikki kurjenmiekkani pioniympyrän laajennokseen aiemmin kesällä, kun ne olivat vaarassa hukkua nurmikkoon ja sen myötä tulla ajetuksi nurmikon mukana. Muissa iiriksissä ei vielä ole näkynyt nuppuja, mutta ehkä nekin ensi vuonna tästä innostuvat. Tarjolla olisi muun muassa ’Empress of India’, joka on vaalean orvokinsininen. Myös perinteinen taatankurjenmiekka on jättänyt kukinnan väliin, joten toivon tämän siirron olevan niille kaikille hyväksi.

Paljaasta runsaaksi eli mökkipihan muutos etupihalla

Tervetuloa tutustumaan tarkemmin meidän mökkimme tulevaan englantilaistyyliseen puutarhaan. Kukkarunsaudesta haaveilu on aloitettu hyvissä ajoin ja jotain ollaan päästy jo toteuttamaankin.

Tutustumiskierroksen aloitan sisäänkäynnin edestä etupihalta. Olen nimennyt pienemmät alueet tarpeen mukaan; on navetan edustaa, kivikkoa, metsärinnettä, tuuliaidannetta, ja kaiken keskellä nököttää pioniympyrä.

Tuoksukönnöskuusama viihtyy navetan edustalla vanhoissa heinäseipäissä

Etupiha on etelänsuuntainen ja sinne paistaakin aurinko viistosti heti aamulla ja niin pitkälle iltapäivään, kunnes mäki lännen puolella estää auringon ulottumisen pihaan myöhään iltapäivällä. Se onkin lämmin paikka, mutta välillä kovin tuulinen.

Ensimmäinen kesä mökillä

Pihamaa ei ole suuren suuri ja siihen oli ostohetkellä ahdettu sekä koivukujanne että kolmisenkymmentä (!) herukkapensasta. Ensimmäisenä kaadettiin suurin osa vanhoista koivuista ja hankkiuduin eroon mökin edustan pensaista. Sen jälkeen oli aika kylvää lisää nurmikkoa ja alkaa suunnitella pihaa kohti värikästä ja runsasta puutarhaa, josta olen haaveillut.

Etupihan läpi kulkevan tien toisella puolen on navetta, jonka edustalle rakensin kaksi uutta istutusaluetta. Toinen rakentui luontevasti keskellä nurmikkoa nököttäneen kalliokumpareen ympärille ja toinen saunan ikkunoiden edustalle. Ei kerrota kasveille, että sauna ei vieläkään ole käyttökunnossa ja että sen eteen valikoimani korkeat ritarinkannukset eivät siis sen myötä ole ihailtavissa molemmin puolin… Navetan edusta on puolivarjoinen auringon siirtyessä sinne vasta vahvasti iltapäivän puolella. Vaikka tontti onkin muuten todella kuiva, navetan edustalla viihtyvät myös kosteampaa alustaa vaativat kasvit ja navetta suojaa niitä takaa puhaltavilta tuuliltakin.

Itse mökkiin liittyvistä remonteista voin kirjoitella joskus enemmänkin, mutta ajatuksena on maalata mökki perinteisen punaiseksi, joskus. Punainen tupa, valkoiset ikkunanpielet, kukkiva perennarunsaus, istuskelu- ja ruokailupaikka, perhosia ja pörriäisiä, lintuja, aurinkoa, heinän tuoksua, lähilampaiden tyytyväiset bäät… Sellaista mielikuvaa rakentelen siis. Pihapiirin muut rakennukset ovatkin jo punamullalla.

Näkymää pioniympyrän takaa rinteen edustalta kohti vanhaa autotallia

Kasvivalikoima tulee olemaan perinteinen, kestävä ja sisältää runsaasti pensaita. Värimaailmassa liikutaan vaaleapunaisen, violetin, valkoisen ja vaaleankeltaisen joukossa. Tosin mukaan on jo nyt löytänyt tiensä myös kirkas punainen ja oranssit… Lopputulos tullee olemaan aikamoinen sekamelska värejä ja muotoja.

Ruusupensaita, köynnösruusu, syreenejä, päivänkakkaroita, pioneja, punahattuja, astereita, kurjenpolvia, malvoja, hanhikkeja… Ja kevääksi runsaasti kukkivaa tietenkin myös!  

Istuskelualue, mahdollinen terassi, siintää vasta ajatuksissa

Haluaisin rajata pihamaan omaksi viihtyisäksi keitaakseen perinteisellä lauta-aidalla. Ruusuja ja muita kukkivia pensaita aidan viereen, pieni puu tai parikin sekä rajaamaan näkymiä että tarjoamaan silmäniloa, penkki vaahteran ympärille ja istuskelualue pirtin ikkunan edustalle. Portin haluaisin myös.

Kivikkoistutus pirtin kuivassa päädyssä

Mökin pirtin puoleinen pääty on rutikuiva ja paahteinen, eikä siinä tuntunut menestyvän mikään. Parhaita ideoitani olikin tehdä siihen tarkoituksella kivikkoistutus, jossa lähinnä maksaruohot ja muut mehikasvit vuorottelevat kivien kanssa. Se pärjää hyvin vähällä huomiolla ja rikkaruohojakaan ei tarvitse usein nyppiä, kun nekään eivät näin kuivassa viihdy.

Tähkätädykkeet ilahduttavat navetan edustalla
Niistä on iloa myös talventörröttäjinä
Siirry sivun alkuun